joissakin osissa maailmaa, windblown pölyä ja silttiä huopa maa. Tämä kerros hienoa, mineraalipitoista materiaalia kutsutaan loess.
Loess syntyy enimmäkseen tuulen vaikutuksesta, mutta se voi muodostua myös jäätiköistä. Kun jäätiköt jauhavat kiviä hienoksi jauheeksi, loess voi muodostua. Purot kuljettavat jauhetta jäätikön päähän. Tästä sedimentistä tulee loessia.
Loessin paksuus vaihtelee muutamasta senttimetristä yli 91 metriin. Toisin kuin muut maa-alueet, lossi on kalpea ja löyhästi pakattu., Se murenee helposti; itse asiassa sana ” loess ”tulee saksan sanasta” loose.”Loess on tarpeeksi pehmeä veistämään, mutta tarpeeksi vahva seisomaan tukevina seininä. Osassa Kiinaa asukkaat rakentavat luolamaisia asuntoja paksuille lossikallioille.
laajoja lossiesiintymiä on Pohjois-Kiinassa, Pohjois-Amerikan Suurilla tasangoilla, Keski-Euroopassa sekä osissa Venäjää ja Kazakstania. Paksuimmat lossiesiintymät ovat Missouri-joen lähellä Yhdysvaltain Iowan osavaltiossa ja Keltaisenjoen varrella Kiinassa.
Loess kerääntyy eli kerääntyy aavikoiden reunoille., Kun tuuli puhaltaa esimerkiksi Aasiassa sijaitsevan Gobin autiomaan poikki, se poimii ja kantaa mukanaan pienhiukkasia. Näihin hiukkasiin kuuluvat kvartsista tai kiilasta valmistetut hiekkakiteet. Se voi sisältää myös orgaanista materiaalia, kuten aavikkoeläinten luurankojen pölyisiä jäänteitä.
aavikon laidalla ilman kosteus saa hiukkaset ja pölyn laskeutumaan maahan. Siellä ruoho ja muiden kasvien juuret vangitsevat tomun ja pitävät sen maassa. Pölyä kertyy hitaasti lisää, ja lossia muodostuu.
Loess kehittyy usein erittäin hedelmälliseksi maatalousmaaksi., Se on täynnä mineraaleja ja imee vettä erittäin hyvin. Se on helposti hiottu tai hajotettu siementen istutukseen. Loess kuihtuu yleensä hyvin hitaasti—kiinalaiset maanviljelijät ovat työskennelleet lossilla Keltaisenjoen ympärillä jo yli tuhat vuotta.