käsitteleviä lyhyitä muistiinpanoja perinteisissä yhteiskunnissa koneellinen solidaarisuus oli näkyvästi esillä. Nykyaikaisissa yhteiskunnissa voidaan kuitenkin havaita orgaanista solidaarisuutta. Se on tämä nykyaikaistaminen yhteiskunnan, joka muuntaa mekaanisen solidaarisuuden osaksi orgaanista solidaarisuutta, koska etenemistä yhteiskunnassa ja asukastiheys. Mitä suurempi väestö on, sitä enemmän kilpailukykyisiä ihmiset tulevat, jolloin työnjako vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että meistä tulee enemmän ja enemmän riippuvaisia muiden yhteiskunnan jäsenten.,
ymmärtää, että siirtyminen selvästi, Adam Smithin esimerkkiä voidaan ottaa huomioon: yksi yksilö voi tuottaa vain 10 nastat päivässä, jos hän ei ota apua keneltäkään. Mutta tehtaassa, työnjaon vuoksi, jokaisella työntekijällä on selvä tehtävä, joten päivässä tuotetaan yhteensä 48000 pinssiä. Jos tehtaalla on 10 työntekijää, he tuottavat keskimäärin 4800 pinniä päivässä. Tämä on siirtymävaihe, jossa tehtaan omistaja on riippuvainen esimiehestään, joka puolestaan riippuu työntekijöistä, jotta työ saadaan ajoissa valmiiksi., Tämä on orgaanista solidaarisuutta, jossa jokaisella työntekijällä on kiinteä tehtävä; heidän kaikkien on oltava riippuvaisia toisistaan, jotta työ saadaan tehtyä. Yksin He eivät voi tehdä mitään. Ottaa huomioon, että mekaaninen solidaarisuus, vaikka vähemmän teho syntyy, työntekijä voi itse tuottaa nastat ilman riippuen joku.
monimutkaisessa yhteiskunnassa, jossa on jo niin paljon tehtäviä, kun yksilö tarvitsee suorittaa vain yksi tehtävä, hän voi tehdä sen tehokkaasti. Tämä johtaa siihen, että yhteiskunta muodostuu tehokkaista ja ammattitaitoisista työntekijöistä., Työntekijän ei tarvitse suorittaa paljon tehtäviä perustarpeidensa täyttämiseksi, vaan hän keskittyy vain yhteen tiettyyn työhön.
Vaikka Durkheim uskoi, että työnjako ja sen seurauksena orgaaninen solidaarisuus ovat myönteisiä ilmiöitä, osuus rikollisuudesta on kasvanut nyky-yhteiskunnassa puutteen vuoksi kollektiivinen omatunto. Kollektiivinen omatunto auttoi säilyttämään yhteiskuntajärjestyksen alkukantaisissa yhteiskunnissa. Yhteiskunnille ominaista orgaaninen solidaarisuus on persoonaton suhteita, oman edun ja yksilön saavutukset ovat etusijalla yli kaikkien muiden arvojen., Nämä yhteiskunnat ovat enimmäkseen Gesellschaft yhteiskunnassa, jossa yhteiskunnan jäsenet vain liittää ensisijaisesti henkilökohtaista hyötyä ja voitot. Tällaisissa yhteiskunnissa yksilöt luottavat toisiin vain saavuttaakseen omat tavoitteensa.